'> Länsimaisen elokuvan historia: Väriloiston vuodet – Film trailer

Elokuva kehittyi nopeastui yksiotoksisista pätkistä narratiivin sääntöjä noudattaviin moni kelaisiin elokuviin. Se kohosi nopeasti suurien massojen rakastamaksi viihteen muodoksi, sillä sen toistaminen useissa paikoissa ja esityksissä oli huomattavasti halvempaa esimerkiksi teatteri esitysten. Kansa kaipasi viihdettä maailmansotien kynnyksellä, ja elokuvateatterit ottivat vakaan jalansijan jopa kaikista pienimmissä kaupungeissa. 

Elokuvan alku vuosia hallitsivat mykän elokuvan tähdet, joista useat katosivat historian lehdille ääniraitojen saapuessa elokuvateattereihin. Ääni, ja dialogit, muuttivat tullessaan myös elokuvan narratiivi rakennetta, ja toi alalle useita teatteri ohjaajia ja käsikirjoittajia, jotka puolestaan vaikuttivat taiteeenlajin tyyliin.

Värielokuvan synty

Seuraava elokuvateollisuutta kohtaava tekninen mullistus oli väri elokuvien kehitys. Ensimmäinen elokuva joka käytti väriä kokeiluita hyväkseen näki ensi-iltansa vuonna 1901. Tämä nimetön elokuva kuvattiin mustavalkoiselle filmille, sävyt luotiin kameran eteen asetettujen värikkäiden filttereiden kautta, joiden käyttö toistettiin kun elokuva projektoitiin valkokankaalle, luoden illuusion varsinaisesta värin käytöstä. Tekniikka ei kuitenkaan ollut kovinkaan käytännöllinen, joten värin käyttö varsinaisesti yleistyi vasta technicolor tekniikan saapuessa markkinoille vuonna 1916.

Walt Disney oli technicolor tekniikan uranuurtaja, studion Kukkia ja Puita lyhytelokuva oli ensimmäinen täysin Technicolor tekniikalla kuvattu elokuva. Suurelle yleisölle tunnetuimpia technicolour tekniikalla kuvattuja elokuvia on varmasti vuonna 1939 julkaistu Ihmemaa Oz, jonka juoni käytti hyväkseen valkokankaalla nähtyjä värejä. Tekniikan käyttö oli suhteellisen kallista ja kömpelöä, joten mustavalkoiset elokuvat menestyivät väri elokuvien rinnalla suhteellisen pitkän aikaa. Technicolour oli käytössä lähinnä musikaaleissa, joissa kameroiden ei välttämättä tarvinnut liikkua paljoa suurista lavasteista ja koreografioista johtuen.

Varsinaisesti värivalokuvat ottivat vallan 50-luvulla, jolloin koti television yleistyminen vaati elokuvateollisuudelta kekseliäisyyttä houkutellakseen katsojia valkokankaan ääreen. Väri elokuvien kuvaaminen muodostui käytännöllisemmäksi 1950, Kodak yrityksen kehitettyä 35mm Eastmancolor väri filmin, joka mahdollisti pienempien kameroiden käytön. Eastmancolor toimi myös markkinoille ilmestyneiden laajempien CinemaScope valkokankaiden kanssa, kun taas Technicolour tekniikalla kuvattujen elokuvien projektorit eivät pystyneet toistamaan elokuvia näille kankaille.

Toisen maailmansodan vaikutus

1940-luku näki maailmanlaajuisia mullistuksia, ja maailmansodan kauhut aiheuttivat sekä propaganda elokuvien, että eskapististen fantasiaelokuvien nousun Britaniassa. Italialainen neorealismi sai myös alkunsa näinä vuosina, ja elokuva lähti kehittymään huimasti omana taiteenlajinaan.

Sodan jälkeiset vuodet vetivät elokuvan syvälle poliittisiin taisteluihin, ja Hollywood näki synkät vuodet jolloin epä Amerikkalaisia toimintoja tutkiva komitea syytti useita alan vaikuttajia kommunistista aktiviteeteista. Useat tunnetut näyttelijät ja ohjaajat päätyivät järjestön mustalle listalle, ja päätyivät lopulta vaikuttamaan Euroopassa, vaikuttaen mantereen elokuva tuotantoon.

Sodan jälkeiset vuodet toivat tullessaan myös kotikäyttöön tarkoitetun television yleistymisen, mikä osaltaan uhkasi elokuvateattereiden suosiota, ja tätä kautta filmi teollisuutta. Hollywood keksi toista ihmeellisempiä keinoja yleisöä houkutellakseen, ja valkokankaat kasvoivat jättimäisiin mittasuhteisiin. Elokuvat tuotettiin näille sopiviksi, ja vuosikymmen näki useiden eeppisten elokuvien ensi-illan.

Kohti nykyaikaa

Hollywoodin kulta vuosien ajatellaan tyypillisesti kestäneen 1920-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. 1940-luvun loppu näki studio systeemin murtumisen, suurelta osin johtuen television yleistymisen lisäksi Amerikan hallituksen pakotteista, jotka erottivat studiot elokuvateattereista. Studio systeemin kaatuminen johti suurempiin pienempään määrään elokuvia. Näiden elokuvien budjetit tuppasivat olemaan edeltäjiään korkeampia, ja sekä näyttelijöillä että ohjaajilla oli yhtäkkiä vapaus valita kenelle he tekivät töitä, johtaen palkkojen kohoamiseen, ja tähtikultin syntymiseen.

Hollywood
Hollywood

60-luku näki tarinan kerronnan muuttumisen ja uuden Hollywood tyylin synnyn, ohjaajat olivat usein itsetietoisia, ja varsinaisesti alalle koulutettuja. Tämä johti uusien lajityyppien syntymiseen sekä rohkeampien tarinoiden saapumiseen valkokankaalle. Halvemman teknologian myötä, elokuvien budjeteissa alkoi näkyä eroja, ja pienemmät budjetit antoivat ohjaajille mahdollisuuden kokeileville tarinoille ja tekniikoille suurten budjettien ulkopuolella, johtaen valinnan määrään jonka näemme nykypäivänä.

Kategoriat: Elokuva