'> Länsimaisen elokuvan historia: Mykkä vs ääni – Film trailer

Elokuvan historia taiteen ja viihteen muotona on pitkä ja kiemurainen. Ihmiskuntaa on kiehtonut tarinoiden tuottaminen liikkuvan kuvan kautta ammoisista ajoista saakka, ja ennen kuvan vangitsemista paperille, tämä aikaansaatiin varjo nukkejen, taikalamppujen, ja muiden visuaalisten temppujen kautta.

Elokuvakameroiden ja projektorien historia alkaa 1800-luvun loppupuolella. Varsinaisesti kaupallisen elokuvan isiksi ajatellaan ranskalaiset Lumière-veljekset Auguste ja Louis, joiden kymmenen lyhytelokuvan ensi-ilta Pariisissa 1985 aiheutti elokuva buumin kaikkien kansanluokkien keskuudessa. Tämä johti useiden kansainvälisten kaupallisten elokuvatuotanto yhtiöiden perustamiseen, ja lopulta varta vasten rakennettujen elokuvateattereiden avaamiseen.

Alkuperäiset elokuvat olivat noin minuutin pituisia pätkiä, jotka olivat mustavalkoisia ja mykkiä. Näiden pituus kohosi nopeasti teknologian kehittyessä useisiin minuutteihin, ja taiteelliset elokuvantekijät kehittivät sekä liikkuvia kameroita, että muita erikoisefektejä katsojien mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Auguste ja Louis Lumière tunnetusti kiinnittivät kameran liikkuvaan junaan, ja ensimmäinen jalustan päällä pyörivä kamera kehitettiin Kuningatar Victorian kruunajaisia varten vuonna 1897. Visuaalisten erikoisefektien isäksi ajatellaan Georges Méliès, jonka elokuva Matka Kuuhun on jäänyt olennaisena osana elokuvan historiaa trikkikuvauksen, animaation, ja kuvamanipulaation suunnannäyttäjänä.

Kuvaa ilman ääntä

Elokuvataide kehittyi nopeasti myös editoinnin suuntaan, ensimmäinen useampia kuin yhtä kuvaa hyväkseen käyttävä tuotos oli Alice Guy:n ohjaama Jeesuksen elämää kuvaava elokuva, joka pääsi yleisön eteen 1800-luvun lopulla. Elokuvan kieli alkoi pian kehittyä toisiaan seuraaviksi kohtauksiksi, ja jatkumon kautta katsojien oli helppo seurata mykkänä nähtyjä tarinoita ilman kuuluttajan selostusta. Varsinaisesti narratiivi tarinankerronta kehittyi Englantilaisten elokuvan tekijöiden keskuudessa, ja 1900-luvun alkuun mennessä editointi, selkeä tarinankerronta, ja kaupallinen elokuvateollisuus olivat levinneet kansainvälisille markkinoille.

Kuvaa ilman ääntä
Kuvaa ilman ääntä

Amerikkalaiset elokuvat lähtivät hallitsemaan kansainvälisiä markkinoita ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä, ja ne olivat ottaneet selkeän valta-aseman sodan loputtua teknisten ominaisuuksiensa johdosta. Maan sisällä Los Angelesin kaupunki alkoi hallita markkinoita, ja useimmat tuotantoyhtiöt muuttivat päätoimistonsa aurinkoiseen Kaliforniaan. 1920-luvun alkuun mennessä Hollywood oli muodostunut kansalliseksi aarteeksi, ja elokuvat alkoivat synnyttämään suurten yleisöjen ihailemia tähti näyttelijöitä. Koomikot, kuten Charlie Chaplin ja Buster Keaton, olivat vaikutusvaltaisia mykkien elokuvien aikakaudella, sillä lajityypin liioitellut eleet ja ilmeet toimivat loistavasti ilman dialogin kuulumista. Studiot kontrolloivat sekä näyttelijöitä että ohjaajia rautaisella kädellä, ja tunnetuimmillakaan heistä ei ollut juurikaan itsehallintoa tekemiensä elokuvien kanssa.


Studiot keskittyivät elokuvien tuottavuuteen, ja ne suosivat lähinnä kiiltäviä massatuotanto elokuvia, jotka käyttivät hyväkseen firman omistuksessa olevia näyttäviä lavasteita. Kauniit tähdettäret tulivat ja menivät, ja palkat eivät välttämättä kohonneet heidän statuksensa ansaitsemalle taholle, ennen kuin tähtöset saivat soviteltua sopimuksensa uusiksi vanhan päätyttyä.

Äänen vallankumous

Mykän elokuvan valtakausi lähti kulkemaan loppuaan  kohden 1927, jolloin Warner studioiden Jazzlaulaja elokuva näki päivänvalon. Elokuva oli pääosin mykkä, mutta sen levitystä seurasi kuvaan synkronoitu ääninauha joka sisälsi pienen määrän dialogia, sekä musiikkia. Ääniraidalla varustetut elokuvat puskivat mykkäelokuvat markkinoilta, ja 30-luvulle mentäessä Hollywood studiot julkaisivat yksinomaan dialogi elokuvia. Muu maailma seurasi perässä hieman myöhemmin, ja Hollywoodin kultaiset vuodet saapuivat Amerikkaan 1940-luvun alussa.

Äänen saapuminen valkokankaille vaikutti useiden mykän elokuvan tähtien toimeentuloon, sillä ilmeikkäät valkokankaan sankarit eivät välttämättä menestyneet jos heidän äänensä ja murteensa eivät vastanneet yleisön odotuksia. Toisaalta taas uusien käsikirjoitusten vaatimukset toivat alalle useita teatterista tuttuja nimiä, sillä toimivan dialogin tuottaminen oli vaativa taitolaji. Britaniassa äänielokuvan nousu näki esimerkiksi Alfred Hitchcockin nousun suuren yleisön tietoisuuteen. Sekä Hollywood että kansainväliset markkinat sopeutuivat uusiin tuuliin suhteellisen nopeasti, ja elokuvateollisuus kehittyi yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista viihtreen muodoista.

Kategoriat: Elokuva